Julkaisut

Artikkelit ja blogit

Verkkolehden kansikuva

Yli kolmasosalla suomalaisista alakoululaisista on heikko käsitys ruoantuotannosta. Lisäksi on havaittu, että opiskelu maatilaympäristössä parantaa oppimistuloksia merkittävästi. Maatiloilla toteutettu ruokakasvatus syventää oppilaiden ymmärrystä ruoan reitistä pellolta pöytään ja tehostaa oppimista pitkällä tähtäimellä. Virtuaalivierailut mahdollistavat maatalouteen ja ruokaketjuun tutustumisen yhdenvertaisesti myös niille, joilla ei ole mahdollisuutta päästä vierailemaan fyysisesti maaseutuympäristöön. Lue lisää Safkan jäljillä -hankkeen toteuttamasta virtuaalivierailusta Koskenojan maitotilalle!


Savonia-artikkelin kansikuva

Nauta ja nurmi muodostavat ekologisen parin ja pohjoisen ruokaturvan perustan. Monikaan kuluttaja ei kuitenkaan tunne suomalaisen maidontuotannon faktoja. Kun tieto puuttuu, syntyy helposti vääriä mielikuvia. Artikkeli tarkastelee, miksi juuri nautasektori on tärkeä osa ruuantuotantoa ja kuinka siitä kannattaisi viestiä kuluttajille.


Savonia-artikkelin kansikuva

Nykyisin nuoria mietityttää, mitä syödään ja miksi. Ilmastoahdistukseenkin liitännäinen tunne on tullut tutuksi monelle nuorelle: syönkö oikein? Lohdutukseksi ahdistukseen voidaan kuitenkin todeta, että ruoka on yksi konkreettisimmista asioista, joilla voimme saada myönteisiä vaikutuksia aikaan. Lue lisää kestävistä ja tolkullisista ruokavalinnoista Savonia-artikkelista!


Artikkelin kansikuva

Artikkeli tarkastelee, miten perusopetuksessa voidaan toteuttaa monialaisia STEAM‑oppimiskokonaisuuksia suomalaisen ruoantuotannon ja kestävyyshaasteiden äärellä. Safkan jäljillä -hankkeen pilotissa opettajaopiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat maatilavierailuja alakoululaisille yhteistyössä maatilojen ja Biotalousinstituutin kanssa. Kokonaisuus osoittaa, että maatilaympäristö tarjoaa monipuolisen ja konkreettisen alustan eri oppiaineiden integrointiin ja kestävän ruokaketjun ymmärtämiseen.


Savonia-artikkelin kansikuva

Safkan jäljillä –hanke osallistui Educa-messuille tavoitteena kohdata peruskoulun opettajia ja opinto-ohjaajia sekä kartoittaa heidän tarpeitaan lisäkoulutukseen maatalouden ja ruokaketjun teemoista. Kävi ilmi, että opettajat kaipaavat nykyaikaisia, konkreettisia ja helposti saatavilla olevia materiaaleja ruoantuotannosta.


Verkkolehden kansikuva

Maatalousyrittäjän työ on vaativaa, mutta hyvinvoinnista huolehtimalla ja hyvällä itsensä johtamisella kuormaa voidaan pienentää. Millaisia tukipalveluita on saatavilla ja kuinka yrittäjän jaksaminen vaikuttaa eläinten hyvinvointiin?


Savonia-artikkelin kansikuva

Yhteiskunnallinen keskustelu eläinten hyvinvoinnista kaipaa tutkimustiedon lisäksi ymmärrystä ja avointa vuoropuhelua. Mitä eläinten hyvinvointi tarkoittaa? Kuinka hanke edistää ruokaketjuun liittyvien teemojen tietoisuuden lisäämistä sekä rakentavaa ja kunnioittavaa vuoropuhelua?


Kuvakaappaus Brahen blogista

Kulttuurinen kestävyys näkyy ruokaperinteiden vaalimisessa ja lähiruuan arvostuksessa. Ruoka on paljon enemmän kuin pelkkää ravintoa – se kantaa mukanaan tarinoita, perinteitä ja kulttuurista kestävyyttä. Kun vaalimme paikallisia ruokaperinteitä ja käytämme lähiraaka-aineita, tuemme ympäristöä, vahvistamme identiteettiä ja luomme yhteisöllisyyttä.


Kuvakaappaus Brahem blogista

Lähiruoka ei ole vain ravintoa – se on osa paikallista identiteettiä, maisemaa ja yhteisöä. Lyhyet kuljetusmatkat, sesonkien seuraaminen ja suora yhteys tuottajiin tukevat ympäristöä ja vahvistavat kuluttajan luottamusta ruokajärjestelmään. Artikkeli avaa lähiruuan merkitystä kestävän kehityksen, kulttuurisen monimuotoisuuden ja maaseudun elinvoiman näkökulmista.


Savonia-artikkelin kansikuva

Ruoka on merkittävä osa jokaista päiväämme. Ruokakulttuuri tarkoittaa ruoan ympärille rakentuvia tapoja, arvoja ja merkityksiä, jotka ohjaavat ruokavalintojamme ja heijastuvat arkeen, tuotantoon ja yhteiskuntaan. Ruokakasvatuksella tavoitellaan terveellisiä ruokailutottumuksia sekä myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen. Tuore väitöskirjatutkimus tarkastelee alakoulujen ruokakasvatusta ja korostaa ruokakasvatuksen vaikutuksia terveyteen, talouteen, kestävyyteen ja sosiaalisiin suhteisiin.


Artikkelin kansikuva, jossa emolehmä imettää vasikkaansa.

Ruoan reitti pellolta pöytään on monelle lapselle ja nuorelle epäselvä. Tämä ei sinällään ole ihme, sillä paikallisten elintarvikkeiden puhtaus, turvallisuus ja eettisyys tulevat joskus aikuisillekin yllätyksenä. Ruokajärjestelmän ja ruokakulttuurin tuntemus vaatii vahvistamista, jotta lähiruoan arvostus lisääntyisi, kestävien ruokavalintojen tekeminen helpottuisi sekä ihmisten ja ympäristön terveyttä edistävät maatalouskäytännöt tulisivat kuluttajille tutummiksi. Artikkeli kokoaa yhteen hankkeen taustaa ja tarvetta.