Julkaisut

Artikkelit ja blogit

Artikkeli tarkastelee, miten perusopetuksessa voidaan toteuttaa monialaisia STEAM‑oppimiskokonaisuuksia suomalaisen ruoantuotannon ja kestävyyshaasteiden äärellä. Safkan jäljillä -hankkeen pilotissa opettajaopiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat maatilavierailuja alakoululaisille yhteistyössä maatilojen ja Biotalousinstituutin kanssa. Kokonaisuus osoittaa, että maatilaympäristö tarjoaa monipuolisen ja konkreettisen alustan eri oppiaineiden integrointiin ja kestävän ruokaketjun ymmärtämiseen.


Artikkelin kansikuva, jossa ihmisiä Educa-messujen osastoilla.

Safkan jäljillä –hanke osallistui Educa-messuille tavoitteena kohdata peruskoulun opettajia ja opinto-ohjaajia sekä kartoittaa heidän tarpeitaan lisäkoulutukseen maatalouden ja ruokaketjun teemoista. Kävi ilmi, että opettajat kaipaavat nykyaikaisia, konkreettisia ja helposti saatavilla olevia materiaaleja ruoantuotannosta.


Maatalousyrittäjän työ on vaativaa, mutta hyvinvoinnista huolehtimalla ja hyvällä itsensä johtamisella kuormaa voidaan pienentää. Millaisia tukipalveluita on saatavilla ja kuinka yrittäjän jaksaminen vaikuttaa eläinten hyvinvointiin?


Artikkelin kansikuva, jossa nauta laitumella.

Yhteiskunnallinen keskustelu eläinten hyvinvoinnista kaipaa tutkimustiedon lisäksi ymmärrystä ja avointa vuoropuhelua. Mitä eläinten hyvinvointi tarkoittaa? Kuinka hanke edistää ruokaketjuun liittyvien teemojen tietoisuuden lisäämistä sekä rakentavaa ja kunnioittavaa vuoropuhelua?


Kulttuurinen kestävyys näkyy ruokaperinteiden vaalimisessa ja lähiruuan arvostuksessa. Ruoka on paljon enemmän kuin pelkkää ravintoa – se kantaa mukanaan tarinoita, perinteitä ja kulttuurista kestävyyttä. Kun vaalimme paikallisia ruokaperinteitä ja käytämme lähiraaka-aineita, tuemme ympäristöä, vahvistamme identiteettiä ja luomme yhteisöllisyyttä.


Näkymä Lähiruoka-artikkelista Koulutuskeskus Brahen nettisivuilla

Lähiruoka ei ole vain ravintoa – se on osa paikallista identiteettiä, maisemaa ja yhteisöä. Lyhyet kuljetusmatkat, sesonkien seuraaminen ja suora yhteys tuottajiin tukevat ympäristöä ja vahvistavat kuluttajan luottamusta ruokajärjestelmään. Artikkeli avaa lähiruuan merkitystä kestävän kehityksen, kulttuurisen monimuotoisuuden ja maaseudun elinvoiman näkökulmista.


Artikkelin kansikuva, jossa ihminen ruokalinjastolla hakemassa ruokaa.

Ruoka on merkittävä osa jokaista päiväämme. Ruokakulttuuri tarkoittaa ruoan ympärille rakentuvia tapoja, arvoja ja merkityksiä, jotka ohjaavat ruokavalintojamme ja heijastuvat arkeen, tuotantoon ja yhteiskuntaan. Ruokakasvatuksella tavoitellaan terveellisiä ruokailutottumuksia sekä myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen. Tuore väitöskirjatutkimus tarkastelee alakoulujen ruokakasvatusta ja korostaa ruokakasvatuksen vaikutuksia terveyteen, talouteen, kestävyyteen ja sosiaalisiin suhteisiin.


Artikkelin kansikuva, jossa emolehmä imettää vasikkaansa.

Ruoan reitti pellolta pöytään on monelle lapselle ja nuorelle epäselvä. Tämä ei sinällään ole ihme, sillä paikallisten elintarvikkeiden puhtaus, turvallisuus ja eettisyys tulevat joskus aikuisillekin yllätyksenä. Ruokajärjestelmän ja ruokakulttuurin tuntemus vaatii vahvistamista, jotta lähiruoan arvostus lisääntyisi, kestävien ruokavalintojen tekeminen helpottuisi sekä ihmisten ja ympäristön terveyttä edistävät maatalouskäytännöt tulisivat kuluttajille tutummiksi. Artikkeli kokoaa yhteen hankkeen taustaa ja tarvetta.